Esittelimme Vaasassa 20.-21.11. j\u00e4rjestetyill\u00e4 Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedep\u00e4ivill\u00e4 yrityksemme keskeist\u00e4 innovaatiota, digitaalista v\u00e4est\u00f6kaksosta ja sen hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia julkisen sektorin palvelutarpeiden kehityksen ja toisaalta palveluverkon resurssitarpeiden ennakoinnissa. Samat mahdollisuudet toki koskettavat my\u00f6s yksityisen palvelutuotannon osuutta.<\/p>\n\n\n\n
Osallistuimme tiedep\u00e4ivill\u00e4 ty\u00f6pajaan Paikkaperustainen l\u00e4hestymistapa tiedon ja toiminnan strategiana.<\/em> Abstraktimme \u201cDigitaalinen v\u00e4est\u00f6kaksonen ja paikkatietomallit ennakoinnin ja tiedolla johtamisen tukena\u201d voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Koko konferenssin abstraktikirja l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedep\u00e4ivien teemana oli resilienssi. P\u00e4ivien esityksiss\u00e4 resilienssi\u00e4 k\u00e4siteltiin laajasti k\u00e4siteanalyyttisin v\u00e4linein tai julkisen sektorin eri toimialojen yl\u00e4tason analyysien kautta. Toisaalta tiedep\u00e4ivien abstrakteja lukemalla k\u00e4y kyll\u00e4 ilmi, ett\u00e4 julkishallinnossa etsit\u00e4\u00e4n my\u00f6s aktiivisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja keinoja, joilla seurata, mitata ja ennakoida niit\u00e4 resilienssin tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat paikalliseen ja laajemmin koko yhteiskunnalliseen kykyyn reagoida, selvit\u00e4 ja palautua erilaisista ep\u00e4toivotuista tilanteista ja kriiseist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Digitaalinen v\u00e4est\u00f6kaksonen, eli todellisesta v\u00e4est\u00f6tiedosta laskennallisesti muodostettu kopio v\u00e4est\u00f6st\u00e4, toimii ratkaisussamme l\u00e4ht\u00f6kohtana tilannekuvien ja ennusteiden luomiselle. Siihen voidaan kytke\u00e4 avointa tilastodataa, kvantitatiivisen v\u00e4est\u00f6tutkimuksen tuloksia ja organisaatioiden omaa dataa. Palosuojelurahaston tukemassa hankkeessamme esimerkiksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Pelastuslaitosten ja sote-palvelujen data-aineistoja.<\/p>\n\n\n\n Pelastustoimen kanssa teht\u00e4v\u00e4 kehitysty\u00f6 kytkeytyy konkreettisesti juuri resilienssiin: miten onnettomuusriskit kehittyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6n vanhetessa, v\u00e4hentyess\u00e4 ja alueiden muuttuessa, ja miten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat resurssit vastaavat muuttuviin tarpeisiin? Jos syntyy palvelukatveita tai vaikutelma palvelujen et\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, miten sen voidaan arvioida heijastuvan v\u00e4est\u00f6n luottamukseen \u2013 ja miten vaikutusta resilienssiin voidaan ennustaa?<\/p>\n\n\n\n Erityisesti Suomessa k\u00e4ynniss\u00e4 olevat nopeat v\u00e4est\u00f6- ja aluemuutokset ovat synnytt\u00e4neet entist\u00e4 kiper\u00e4mm\u00e4n tarpeen yhteiskunnalliseen ennakointiin, riskianalyysiin ja palveluiden suunnitteluun. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen kehitt\u00e4m\u00e4mme l\u00e4hestymistapa perustuu v\u00e4est\u00f6kaksoseen ja sen ymp\u00e4rille integroituun v\u00e4est\u00f6- ja paikkatietomalliin.<\/p>\n\n\n\n Integroitu malli helpottaa v\u00e4est\u00f6kehityksen alueellista simulointia eri muuttujilla (esim. kuolleisuus, syntyvyys, muuttoliike). Sill\u00e4 voidaan peilata toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 (esimerkiksi elinvoiman tekij\u00f6it\u00e4: ik\u00e4rakenne, koulutus, ty\u00f6tt\u00f6myys, ostovoima, elinkeino- ja palvelurakenne) v\u00e4est\u00f6lliseen ja alueelliseen muutokseen. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ilmi\u00f6tason kehityskulkujen simuloinnin ja analysoinnin. Ratkaisu parantaa hallinnon ennakointia v\u00e4est\u00f6tason riskien tunnistamisessa ja taustalla olevien demografisten ja sosiokulttuuristen mekanismien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hestymistavalla on monia etuja. Ratkaisussa muun muassa korvataan useimmiten selvityksiss\u00e4 k\u00e4ytetty tarkin taso, kunta<\/em>, ensisijaisena analyysiyksikk\u00f6n\u00e4 ja siirryt\u00e4\u00e4n 250×250 metrin ruudukolle. Ero on ratkaiseva. Kunnan tilastollinen kehityskuva voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakaalta, mutta luvut saattavat peitt\u00e4\u00e4 alleen syv\u00e4n sis\u00e4isen polarisaation. Yksi alueruutu voi gentrifioitua ja houkutella hyv\u00e4tuloisia veronmaksajia, kun taas vain kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitseva naapuriruutu on liikkumassa ik\u00e4\u00e4ntymisen tai sosiaalisen haurastumisen suuntaan. Kunnallinen keskiarvo k\u00e4tkee trendin; pienimittakaavainen v\u00e4est\u00f6- ja aluemalli paljastaa sen.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hestymistavan hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 testataan parhaillaan edell\u00e4 mainitussa Palosuojelurahaston rahoittamassa pilottihankkeessa, jossa ovat mukana Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen (Varha) hyvinvointialueet sek\u00e4 Hyvinvointialueyhti\u00f6 Hyvil Oy. Kehityshankkeen keski\u00f6ss\u00e4 on pelastustoimi.<\/p>\n\n\n\n Asuntopalojen tai liikenneonnettomuuksien riskit eiv\u00e4t jakaudu tasaisesti. Aiempi tutkimus osoittaa, ett\u00e4 ne korreloivat verrattain vahvasti v\u00e4est\u00f6llisten ilmi\u00f6iden kanssa. Todellisella onnettomuusdatalla toteuttamamme paikkatieto- ja v\u00e4est\u00f6analyysit johtavat samoihin tuloksiin. N\u00e4it\u00e4 tietoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alueellisten riskimallien muodostamiseen.<\/p>\n\n\n\n Aiempiin riskianalyysimalleihin verrattuna digitaaliseen v\u00e4est\u00f6kaksoseen perustuvassa ratkaisussa lis\u00e4hy\u00f6ty syntyy mahdollisuudesta simuloida riskien kehittymist\u00e4 tulevien vuosien aikana: kuolleisuus, syntyvyys ja muuttoliike maan sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 ulkomailta muuttavat alueiden v\u00e4est\u00f6llist\u00e4 rakennetta ja samalla riskien todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4. L\u00e4hivuosia pidemm\u00e4lle teht\u00e4v\u00e4t simulaatiot puolestaan toimivat skenaariomalleina: v\u00e4est\u00f6n kehitykseen vaikuttavien muuttujien eri oletukset \u2013 esimerkiksi alueiden koulutusrakenteen kehittyminen tai elinkeinorakenteen muutos \u2013 johtavat erilaisiin kehityssuuntiin.<\/p>\n\n\n\n Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paikkatietomalliin palveluverkko \u2013 kuten paloasemat, terveyskeskukset ja n\u00e4iden et\u00e4isyys ja saavutettavuus eri paikoista \u2013 kyet\u00e4\u00e4n analysoimaan palvelutarpeen kehittymisen ja palveluverkon v\u00e4list\u00e4 kohtaantoa.<\/p>\n\n\n\n Kun tieto palveluista yhdistet\u00e4\u00e4n simulaatioon v\u00e4est\u00f6n muutoksesta, malli antaa virkamiehille kyvyn ennustaa paitsi sit\u00e4, miss\u00e4 v\u00e4est\u00f6 on viiden vuoden kuluttua, my\u00f6s sit\u00e4, miss\u00e4 palveluiden kysynt\u00e4<\/em> tulee muuttumaan. Jos paloasema siirret\u00e4\u00e4n tai terveysasema suljetaan, mik\u00e4 on operatiivinen vaikutus niihin v\u00e4est\u00f6ryhmiin, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t alueelle? Mallilla kyet\u00e4\u00e4n tarkastelemaan my\u00f6s heijastusvaikutuksia: miten palvelujen muutos vaikuttaa alueiden pitovoimaan ja mahdollisesti jyrkent\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6muutosten suuntaa.<\/p>\n\n\n\n Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Sosped Keskuksen kanssa olemme liitt\u00e4neet malliin mukaan my\u00f6s kustannuslaskennan ja vaikututtavuusanalyysit. Yksinkertaisimmillaan sanottuna sek\u00e4 palvelujen ett\u00e4 palvelutarpeen kustannusta kyet\u00e4\u00e4n mittaamaan ja n\u00e4iden muutosta ennakoimaan. Toisin sanoen palvelujen vaikuttavuutta ja kustannuksia voidaan tarkastella tavallista laajemmin. Esimerkiksi ennalta ehk\u00e4isevien toimenpiteiden vaikutuksia voidaan simuloida v\u00e4est\u00f6kehityst\u00e4 ja alueellista muutosta vasten.<\/p>\n\n\n\n Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedep\u00e4ivien ohjelma avasi mielenkiintoisen n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen kehitt\u00e4minen tapahtuu teoreettisen ja empiirisen l\u00e4hestymistavan v\u00e4limaastossa. Hallinnon tutkimuksen abstraktiotaso on varsin korkea. Tiedep\u00e4ivien Paikkaperustainen l\u00e4hestymistapa tiedon ja toiminnan strategiana -ty\u00f6pajassakin suurin osa esityksist\u00e4 k\u00e4sitteli paikkaa l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4sitteellisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 tai kontekstina, jota vasten voisiin muodostaa puhtaasti teoreettisia malleja.<\/p>\n\n\n\n Oli erityisen mielenkiintoista havainnoida, miten esittelem\u00e4mme l\u00e4hestymistapa j\u00e4nnittyi praksiksen ja teorian v\u00e4lille. Julkiset palvelut ja hallinto ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ankkuroituvat elettyyn todellisuuteen ihmisten, heid\u00e4n toimintansa ja n\u00e4it\u00e4 kohtaavien palvelujen kautta. V\u00e4est\u00f6llinen digikaksonen ja sen ymp\u00e4rille rakennettu v\u00e4est\u00f6- ja aluemalli liittyv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n materiaaliseen todellisuuteen ja simuloivat sit\u00e4. Analyysimahdollisuudet, joita ne tarjoavat, voidaan puolestaan kytke\u00e4 siihen meta-analyysiin, jota julkisen hallinnon k\u00e4sitteellinen tutkimus edustaa.<\/p>\n\n\n\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallinnon tueksi tarkoitetut dataperustaiset v\u00e4lineet kehittyv\u00e4t ja yleistyv\u00e4t l\u00e4hivuosina. Niist\u00e4 saatu hy\u00f6ty riippuu v\u00e4lineiden ominaisuuksista ja laadusta, mutta enemm\u00e4n siit\u00e4, kuinka hyvin niiden k\u00e4ytt\u00e4misen hy\u00f6dyt kyet\u00e4\u00e4n osoittamaan ja kuvaamaan sek\u00e4 strategisella ett\u00e4 arkisen ty\u00f6n apuna.<\/p>\n\n\n\n Tiedep\u00e4ivien yksi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, omaa ratkaisuamme sen pilottivaiheessa tarkastellen, ett\u00e4 paitsi teoreettista ty\u00f6t\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuotekehityst\u00e4 tarvitaan palvelumuotoilua, jotta innovaatioista saadaan irti paras hy\u00f6ty.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":240,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-231","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vaesto-ja-aluemallit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=231"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":267,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions\/267"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/240"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Ratkaisua pilotoidaan hyvinvointialueiden kanssa<\/h3>\n\n\n\n
Praksis yhdistyy teoriaan<\/h3>\n\n\n\n