Loogisiksi virhep\u00e4\u00e4telmiksi luettiin sellaiset kielen k\u00e4yt\u00f6n valinnat, joissa ei pit\u00e4ydyt\u00e4 todistettavissa olevissa argumenteissa ja niist\u00e4 johdonmukaisesti muodostetuissa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, vaan joissa on joko varsinainen looginen p\u00e4\u00e4ttelyvirhe tai joissa on sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 virheit\u00e4, jotka muodostuvat esimerkiksi vetoamisesta tunteisiin, v\u00e4\u00e4ristelem\u00e4ll\u00e4 vastustajan kantaa tai ohittamalla varsinainen aihe. T\u00e4t\u00e4 analyysi\u00e4 varten virhep\u00e4\u00e4telmien suhteen ongelmattomalle poliittiselle puheelle asetettiin korkea kynnys. Jotta puheen ei katsottu sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n loogisia\/sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 virhep\u00e4\u00e4telmi\u00e4, sen tuli t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavat kriteerit:<\/p>\n\n
- \n
- Kaikki v\u00e4itteen tukena k\u00e4ytetyt faktat, tilastot ja havainnot ovat tosia ja tarkistettavissa<\/li>\n\n\n\n
- Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s seuraa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 esitetyist\u00e4 perusteluista<\/li>\n\n\n\n
- Argumentit kohdistuvat suoraan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n asiakysymykseen tai lakiesitykseen, eiv\u00e4tk\u00e4 sivupoluille, menneisyyden kaiveluun (whataboutism<\/em>) tai vastustajan motiiveihin<\/li>\n\n\n\n
- Vastapuolen argumentti tulkitaan sen vahvimmassa ja j\u00e4rkevimm\u00e4ss\u00e4 muodossa, ei tahallaan v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4en<\/li>\n\n\n\n
- Perusteluja on tarpeeksi tukemaan tehty\u00e4 yleistyst\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 yleistet\u00e4\u00e4n yhden anekdootin perusteella<\/li>\n<\/ul>\n\n
Affektiivisen polarisaation ja loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien esiintymist\u00e4 eduskunnan t\u00e4ysistunnoissa vuonna 2025 selvitettiin lataamalla kaikki t\u00e4ysistuntojen p\u00f6yt\u00e4kirjat ja muodostamalla niist\u00e4 yhten\u00e4inen tiedosto.<\/p>\n\n
Analyysi affektiivisen polarisaation esiintymisest\u00e4 tehtiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Gemini 2.0 -kielimallia: 6618 puheen aineisto analysoitiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kielimallia Google AI Studiossa puhe kerrallaan. Tulokset koottiin yhten\u00e4iseksi tiedostoksi kvantitatiivisia analyysej\u00e4 varten.<\/p>\n\n
Koko puheaineisto vietiin lis\u00e4ksi NotebookLM-ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa sit\u00e4 saatettiin k\u00e4sitell\u00e4 RAG-luonteisesti Gemini 3.0 -versiolla lause- ja sanastoanalyysien toteuttamiseksi.<\/p>\n\n
Tekstianalyysit toteutettiin aineiston suuren koon takia AI-malleilla, ja ne on tarkastettu t\u00e4m\u00e4n hankkeen esiselvityksenomaisen luonteen takia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 satunnaista poimintaa. HI-AI-tarkistuksessa teko\u00e4lyn tekem\u00e4t luokittelut poikkesivat itse luetusta arviosta 3 % tarkisteluista tapauksista. Koska koko aineistoa ei ole k\u00e4yty l\u00e4pi, tuloksiin on silt\u00e4 osin syyt\u00e4 suhtautua kriittisesti.<\/p>\n\n
Analyysin tuloksia<\/h3>\n\n
6618 puheen aineiston analyysin perusteella t\u00e4ysistunnoissa esiintyy paljon affektiivisen polarisaation elementtej\u00e4 ja erilaisia loogisia virhep\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 puhetta. Luokitellun aineiston perusteella 30 % vuoden 2025 t\u00e4ysistuntojen kaikista puheenvuoroista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jompaa kumpaa tai molempia. Huomioiden HI-AI-tarkistuksen tulokset, voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 korkeana, vaikka tietty polarisaatio parlamentaarisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on institutionaalisesti oletettuakin.<\/p>\n\n
Korkeaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa k\u00e4ytetyn kriteerist\u00f6n kireys. Affektiivisen polarisaation elementeiksi riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puheenvuorossa sidotaan siin\u00e4 k\u00e4sitelty asia henkil\u00f6\u00f6n tai puolueeseen, eli asiasta tulee keino kritisoida vastapuolta sen sijaan ett\u00e4 kritiikki kohdistuisi vain itse k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n asiaan. Affektiivisen polarisaation skaala on siis hyvin laaja, se ylt\u00e4\u00e4 asiakritiikin kiinnitt\u00e4misest\u00e4 vastapuolen puoluetaustaan vastapuolen syytt\u00e4miseen ep\u00e4is\u00e4nmaallisuudesta. Loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien ilmaantuminen puheeseen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan usein k\u00e4rjistett\u00e4ess\u00e4 ja erityisen usein k\u00e4rjistett\u00e4ess\u00e4 polarisaation suuntaan.<\/p>\n\n
Aineiston perusteella affektiivisen polarisaation ja loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien v\u00e4linen korrelaatio on eritt\u00e4in vahva.<\/p>\n\n
- \n
- Puheenvuorotasolla r=0,63<\/li>\n\n\n\n
- Puhujatasolla r=0,82 (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 puheenvuoroa pit\u00e4neet edustajat)<\/li>\n<\/ul>\n\n
Puheaineiston ja sen analyysin perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 jos yksitt\u00e4isess\u00e4 t\u00e4ysistuntopuheenvuorossa esiintyy voimakasta tunteisiin vetoavaa vastakkainasettelua (polarisaatiota), siin\u00e4 on eritt\u00e4in suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 my\u00f6s loogisia virheit\u00e4.<\/p>\n\n
Toisekseen voidaan todeta, ett\u00e4 edustajakohtainen tyyli on varsin selv\u00e4sti harkittu ja johdonmukainen: edustajat, joiden poliittinen tyyli tai toiminnallinen rooli oppositio-hallitusasetelmassa rakentuu vastakkainasettelulle, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti argumenteissaan virhep\u00e4\u00e4telmi\u00e4. Vastaavasti asialinjalla pysyv\u00e4t edustajat v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t molempia.<\/p>\n\n
Oheisessa graafissa kaikki kansanedustajat, joille on kirjautunut puheenvuoro, on esitetty sek\u00e4 puheenvuoroissa esiintyvien affektiivisen polarisaation elementtien ett\u00e4 loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien prosentuaalisen esiintyvyyden perusteella. Vahva yhteys n\u00e4iden kahden v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyy selv\u00e4sti.<\/p>\n\n
![\"Article](\"https:\/\/tasoresearch.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767009912453.png\")
<\/figure>\n\nSeuraavassa graafissa analyysin tulokset on esitetty zscore-asteikolla niiden edustajien osalta, jotka kuuluvat 50 eniten puhuneisiin: nelikentt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka paljon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kunkin puheenvuoroissa on esiintynyt polarisoivia tai asiaperusteista irtaantuvaa kielt\u00e4.<\/p>\n\n
![\"Article](\"https:\/\/tasoresearch.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767009949892.jpg\")
<\/figure>\n\nEduskuntapuheessa esiintyv\u00e4 affektiivinen polarisaatio on kuilun kaivamista \u201dmeid\u00e4n\u201d ja \u201dheid\u00e4n\u201d, erityisesti opposition ja hallituksen v\u00e4lill\u00e4. Kuilua kaivetaan kyseenalaistamalla vastapuolen legitimiteetti\u00e4 sek\u00e4 moraalista perustaa.<\/p>\n\n
Poliittinen puhe on aina jossain m\u00e4\u00e4rin performatiivista ja se on suunnattu paitsi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4lle kuulijalle, my\u00f6s kannattajille ja \u00e4\u00e4nest\u00e4jille, etenkin t\u00e4ysistuntojen kaltaisessa tilanteessa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 performatiivisuuden t\u00e4ytyisi toteutua affektiivisen polarisaation tai loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien v\u00e4lineist\u00f6n kautta. Osa kansanedustajista aineistossa my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 poliittista ty\u00f6t\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 ilman niit\u00e4. Voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 puhetapa ja kielen valinnat ovat tietoisia ratkaisuja. Siin\u00e4 tapauksessa ne kertovat edustajien omasta luottamuksesta vaikuttamisen eri mahdollisuuksiin.<\/p>\n\n
Aineisto osoittaa hyvin, ett\u00e4 on sitten kyse kyseenalaistamisesta tai demonisoinnista, keinoja ei lasketa. Niinp\u00e4 analysoiduissa puheissa esiintyy runsaasti eri virhep\u00e4\u00e4telmien tyyppej\u00e4, joista suuri osa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, vastapuolen n\u00e4k\u00f6kulmien ja perusteiden mit\u00e4t\u00f6imiseksi ja oman puolen nostamiseksi:<\/p>\n\n
- \n
- Olkiukko (vastapuolen argumentti sivuutetaan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se v\u00e4\u00e4risteltyn\u00e4 karikatyyrin\u00e4)<\/li>\n\n\n\n
- Tu Quoque (vastapuolen argumentin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4, vaan hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n sen sijaan argumentin esitt\u00e4j\u00e4n v\u00e4itetty\u00e4 tekopyhyytt\u00e4 tai ep\u00e4johdonmukaisuutta vastaan: \u201dTe itse velkaannuitte edellisell\u00e4 hallituskaudella\u201d)<\/li>\n\n\n\n
- Whataboutismi (Keskustelun omista virheist\u00e4 tyhjennet\u00e4\u00e4n ohjaamalla se muiden muualla tekemiin virheisiin)<\/li>\n\n\n\n
- Tunteisiin vetoaminen (paatoksen tai pilkan k\u00e4ytt\u00e4minen varsinaisten perustelujen sijaan)<\/li>\n\n\n\n
- Auktoriteettiin vetoaminen substanssin sijaan (\u201dTalouden asiantuntijat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4\u2026\u201d<\/li>\n\n\n\n
- V\u00e4\u00e4r\u00e4 dilemma (Kahden vaihtoehdon esitt\u00e4minen ainoina mahdollisuuksina, kun niit\u00e4 on useampia: ”Joko leikkaamme menoja tai menemme konkurssiin”)<\/li>\n\n\n\n
- Slippery Slope (V\u00e4ite, ett\u00e4 pieni askel johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten negatiivisten tapahtumien ketjuun.)<\/li>\n\n\n\n
- Anekdotaalinen n\u00e4ytt\u00f6 (Yksitt\u00e4isten esimerkkien k\u00e4ytt\u00e4minen yleisen v\u00e4itteen tukemiseen.)<\/li>\n\n\n\n
- Ad Hominem (Hy\u00f6kk\u00e4ys henkil\u00f6\u00e4 vastaan v\u00e4itteen sijaan.)<\/li>\n\n\n\n
- Cherry Picking (Vain v\u00e4itteit\u00e4 tukevan tiedon valitseminen ja ristiriitaisen tiedon sivuuttaminen)<\/li>\n\n\n\n
- Red Herring (Ep\u00e4olennaisen materiaalin esittely huomion k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi pois varsinaisesta aiheesta)<\/li>\n<\/ul>\n\n
Ottaen huomioon affektiivisen polarisaation ja loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien k\u00e4yt\u00f6n laajuuden, t\u00e4ysistuntojen keskustelu ilment\u00e4\u00e4 varsin syv\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isen ep\u00e4luottamuksen tilaa eri puolueiden v\u00e4lill\u00e4, erityisesti opposition ja hallituksen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ysistuntojen poliittinen keskustelu ei rajoitu asiapoliittisten erimielisyyksien k\u00e4sittelyyn, vaan kahlaa identiteettikamppailuissa ja pelkistyy usein mahdollisimman tehokkaaseen toiseuttamiseen.<\/p>\n\n
Jos edustajat luottaisivat, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu asioista edustaa todellista pyrkimyst\u00e4 parhaaseen yhteiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, puheenvuoroissa nousisi todenn\u00e4k\u00f6isesti esiin v\u00e4hemm\u00e4n nyt tunnistettuja elementtej\u00e4. N\u00e4in ei ole, vaan poliittinen vastakkainasettelu ja toisinaan t\u00e4st\u00e4 poiketen my\u00f6s alueellinen vastakkainasettelu keskustan ja reuna-alueiden v\u00e4lill\u00e4 ankkuroituu voimakkaasti eri\u00e4viin n\u00e4kemyksiin siit\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 ja miksi. Hallituksen puheissa oppositio useimmiten ohitetaan loogisesti karkeilla v\u00e4lineill\u00e4 ja opposition keinoksi j\u00e4\u00e4 vain kuumentaa omaa retoriikkaansa. Ohipuhuminen tapahtuu hallitus-oppositiohierarkian kahdella tasolla. Polarisointi ja loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien tietoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat edustajien ja puolueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta tehokkaita poliittisen viestinn\u00e4n keinoja, mutta voidaan kysy\u00e4, muodostuuko niist\u00e4 yleisemmin demokraattisesti ongelmallinen strategia.<\/p>\n\n
Yksi keskeinen piirre aineistossa on taistelu tiedosta ja tilannekuvasta. T\u00e4ysistuntojen p\u00f6yt\u00e4kirjoissa on kirjattuna syyt\u00f6ksi\u00e4 muunnetusta totuudesta, sumuttamisesta, tieteest\u00e4 irrallisesta politikoinnista, kauhukuvien maalaamisesta, sosialismin sy\u00f6v\u00e4st\u00e4, ep\u00e4is\u00e4nmaallisesta v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4 \u2013 politiikkakeskustelua p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja keinoista ei k\u00e4yd\u00e4, jos siit\u00e4, mik\u00e4 on asiapohja, ei haeta yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. T\u00e4h\u00e4n kytkeytyy my\u00f6s asiantuntijatiedon aseman kyseenalaistuminen. Asiantuntijalausuntoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ly\u00f6m\u00e4aseina tai ne torjutaan politisoituneina tai v\u00e4\u00e4ristynein\u00e4.<\/p>\n\n
Puolueittain n\u00e4iden keinojen k\u00e4ytt\u00e4misen tyyli ja valinnat vaihtelevat. Perussuomalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jyrkint\u00e4, vastapuolta v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4\u00e4 ja toiseuttavaa kielt\u00e4. Opposition puhe kehyst\u00e4\u00e4 hallitusta julmaksi, ihmisvihamieliseksi, heikoimpien kyykytt\u00e4j\u00e4ksi ja pimitt\u00e4v\u00e4ksi. Kokoomuksen puolelta oppositiota syytet\u00e4\u00e4n pelottelusta ja vaalipropagandasta.<\/p>\n\n
T\u00e4ysistuntop\u00f6yt\u00e4kirjoissa ovat mukana my\u00f6s edustajille ja ryhmille kirjautuneet v\u00e4lihuudot puheisiin.. Useimmin v\u00e4lihuutoja on kirjattu perussuomalaisille ja ne ovat useimmin strategialtaan suorimmin delegitimoivia, ivailua ja naurua. My\u00f6s SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen v\u00e4lill\u00e4 on aktiivista huutelua, joka on osa affektiivista oppositio-hallitusdynamiikkaa.<\/p>\n\n
Oheisessa graafissa puolueet on esitetty sek\u00e4 edustajien aggregoiduissa puheenvuoroissa esiintyvien affektiivisen polarisaation elementtien ett\u00e4 loogisten virhep\u00e4\u00e4telmien prosentuaalisen esiintyvyyden perusteella. Oppositiolle j\u00e4\u00e4 v\u00e4lineeksi retoriikka, kun hallitus p\u00e4\u00e4see esittelem\u00e4\u00e4n omaa politiikkaansa ministerilehti\u00f6st\u00e4 k\u00e4sin. Perussuomalaisten tyyli tosin poikkeaa muista hallituspuolueista selv\u00e4sti.<\/p>\n\n
![\"Article](\"https:\/\/tasoresearch.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767010030371.png\")
<\/figure>\n\nVuoden 2025 aikana puhumisen tavoissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s poliittisen tilanteen muutosten vaikutus: kunta- ja aluevaalit lis\u00e4siv\u00e4t affektiivisen polarisaation jyrkkyytt\u00e4. Valtiontalouden, hyvinvointialueiden talouden ja kansalaisten taloudellisen tilanteen heiketess\u00e4 syksyn mittaan j\u00e4nnite hallituksen linjan ja opposition kritiikin v\u00e4lill\u00e4 on kasvanut ja emotionaalinen vastakkainasettelu on syventynyt.<\/p>\n\n
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka muodostavat teemoina poikkeuksellisen alueen, jolla pyrkimyst\u00e4 polarisointiin ei juurikaan esiinny ja jossa keskustelu pysyy deliberatiivisena ja ratkaisukeskeisen\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on esimerkkin\u00e4 muun muassa turvallisuuspoliittisen selonteon k\u00e4sittely. Puolueet ja kansanedustajat n\u00e4ill\u00e4 alueilla k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hestymistapaa ja keskustelun keinoja, joita sis\u00e4- ja talouspoliittisissa keskusteluissa ei samalla tavalla hy\u00f6dynnet\u00e4.<\/p>\n\n
Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4ysistuntojen kieli sitten heijastaa poliittista ty\u00f6skentely\u00e4 Suomessa? T\u00e4ysistuntopuheissa viitataan toisenlaiseen yhteistoiminnallisuuteen valiokuntatasolla, miss\u00e4 asiantuntijakuulemiset ja asiapohjainen keskustelu johtaa asioiden valmistelua. Verrattuna t\u00e4ysistuntoihin, valiokuntaty\u00f6skentely on luonteeltaan enemm\u00e4n deliberatiivista k\u00e4sitteen parlamentaarisissa puitteissa. T\u00e4m\u00e4 koskee edustajien omien puheenvuorojen mukaan erityisesti puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toisaalta t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia on ilmaantunut juuri valiokuntaty\u00f6h\u00f6n, jossa on n\u00e4kynyt politisoituminen perustuslakivaliokuntaa my\u00f6ten, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hallituspuolueiden kansanedustajien on kuultu esitt\u00e4v\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja opposition pit\u00e4\u00e4 totella. T\u00e4llainen toimintatapa johtaa varmuudella konsensusp\u00e4\u00e4t\u00f6sten heikkenemiseen ja blokkipolitiikan kasvuun.<\/p>\n\n
Eduskunnassa vallitsee my\u00f6s puolueiden kesken jaettuja huolenaiheita esimerkiksi vanhusten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointitarpeista ja koulutuksen t\u00e4rkeydest\u00e4, mutta syv\u00e4 n\u00e4kemysero niihin vastaamisen keinoista. Ja nykyisess\u00e4 eduskunnassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vallitsevan suoranainen mahdottomuus pitk\u00e4j\u00e4nteisen ja kest\u00e4v\u00e4n ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tekemiseen.<\/p>\n\n
T\u00e4ysistuntojen puhe on sit\u00e4, joka l\u00e4hinn\u00e4 v\u00e4littyy eduskuntaty\u00f6skentelyst\u00e4 kansalaisille suoraan tai median ja sosiaalisen median kautta. Siin\u00e4 mieless\u00e4 se luo ja vahvistaa yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan tilanteesta ja toimintakyvyst\u00e4. Eduskunnan keskustelun linssin l\u00e4pi Suomessa ei kyet\u00e4 rajalinjojen affektiivisen syvyyden takia puhumaan asiallisesti ja tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmastosta ja metsist\u00e4, vanhustenhoidon resursseista, alueiden elinvoimasta, nuorten mielenterveyspalveluista ja talouden kehitt\u00e4misest\u00e4, vaikka Ukrainan tukemisesta, puolustusvoimien toimintam\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista ja pohjoismaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 viel\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n
Toteutettu analyysi on kevyt leikkaus esiteltyihin teemoihin. T\u00e4ysistuntoaineistoa kannattaisi tarkastella koko vaalikauden laajuudessa ja tarkentaa analyysi\u00e4 keskusteluketjuihin: miss\u00e4 vaiheessa affektiivisen polarisaation elementtej\u00e4 ja loogisia virhep\u00e4\u00e4telmi\u00e4 alkaa kerty\u00e4 keskusteluun, ja esiintyyk\u00f6 my\u00f6s strategioita, jotka pyrkiv\u00e4t ratkomaan ja poistamaan niit\u00e4 keskusteluista?<\/p>\n\n
Legitimiteetti, deliberatiivisuus ja aktiivinen kansalaisuus<\/h3>\n\n
Suomi on vaikeassa tilanteessa, jossa ripe\u00e4\u00e4 taloudellista kasvua ei ole ilmaantunut itsekseen eik\u00e4 hallitus ole kyennyt synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 toimenpiteill\u00e4\u00e4n. Valtio sen sijaan toteuttaa osin taloudellisista, osin ideologisista syist\u00e4 palveluja, jotka heikent\u00e4v\u00e4t useiden kansalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia.<\/p>\n\n
Professori Tony Judt totesi analysoidessaan eurooppalaisten yhteiskuntien ja koko maanosan kehityst\u00e4 vuodesta 1945 vuoteen 2005 kirjassaan Postwar, ett\u00e4 mit\u00e4 valtioihin ja niiden demokratian tilaan tulee, legitimacy is a function of capacity<\/em> \u2013 valtioiden poliittisten koneistojen legitimiteetti muodostuu niiden kyvyst\u00e4 tuottaa turvaa, palveluja, el\u00e4misen mahdollisuuksia, hyvinvointia. Odotukset ovat hyvinvointivaltioiden aikakaudella suuria.<\/p>\n\n
Jos Judtin esitt\u00e4m\u00e4 ajatus otetaan hypoteesiksi, voidaan olettaa, ett\u00e4 mik\u00e4li kapasiteettia tuottaa odotuksia vastaavia asioita ei ole, legitimiteetti ennen pitk\u00e4\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4rip\u00e4iden (t\u00e4ysi kapasiteetti\u2013ei mit\u00e4\u00e4n kapasiteettia) v\u00e4lill\u00e4 on siten muutosk\u00e4yr\u00e4, jolla kapasiteetissa olevat ongelmat alkavat jossain vaiheessa heikent\u00e4\u00e4 legitimiteetti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n muutosk\u00e4yr\u00e4n jyrkkyytt\u00e4 ei voida ennalta tiet\u00e4\u00e4; siksi voidaan olettaa, ett\u00e4 on suuri riski poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetin kannalta olettaa, ett\u00e4 kapasiteettia voisi turvallisesti heikent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n
Suomessa voidaankin n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4est\u00f6kyselyiss\u00e4 poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, puolueita ja hallitusta kohtaan tunnetun luottamuksen heikentyneen. Judtin legitimiteettiparadigman mukaan poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja valtion legitimiteetti ei rakennu vain teknisest\u00e4 suoriutumisesta, vaan se on ihmisten subjektiivinen kokemus luottamuksesta. My\u00f6s markkinatalous ja kapitalismi tarvitsevat toimiakseen luottamusta, jota talousj\u00e4rjestelm\u00e4 ei itsess\u00e4\u00e4n synnyt\u00e4.<\/p>\n\n
Suomessa uhkana on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne, jossa valtio ei halua tai pysty reagoimaan vastasyklisesti huonoon taloudelliseen kehityssuuntaan, eik\u00e4 se kykene rahoittamaan totuttua ja odotettua hyvinvointilupausta. Kapasiteetti vaikuttaisi silloin olevan vaarallisesti heikentynyt ja luottamus rakoilee.<\/p>\n\n
Liberaalin demokratian kompastellessa kapasiteettikysymysten kanssa Euroopassa on voitu n\u00e4hd\u00e4 autoritaaristen poliittisten liikkeiden kannatuksen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua. Luottamuksen heikkenemisen poliittiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ei toki tarvitse tarkoittaa suoraan autoritaarisuuden kehittymist\u00e4, se voinee johtaa my\u00f6s v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden kasvuun, omiin asioihin keskittymiseen ja oman menestyksen turvaamiseen ja yhteiskunnalliseen haurastumiseen ja yhteisen toimintakyvyn heikkenemiseen t\u00e4t\u00e4 kautta.<\/p>\n\n
Hannah Arendtin n\u00e4kemykset siit\u00e4, miten demokratia edellytt\u00e4\u00e4 ja toisaalta, miten se voi liukua autoritaarisuuteen ovat hy\u00f6dyllisesti kytkett\u00e4viss\u00e4 legitimiteetin ja kapasiteetin dynamiikkaan. Arendt n\u00e4kemys hyv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta perustuu \u201daktiiviseen kansalaisuuteen\u201d, joka merkitsee aktiivista osallistumista ja kollektiivista, deliberatiivista p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4. Ratkaisuja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ja asioita saadaan aikaiseksi toimimalla yhteisesti niiden eteen. Liberaali demokratia ja sen toimintaedellytyksen puolestaan heikkenev\u00e4t, jos totuus murenee, yhteiskunta atomisoituu, byrokraattinen kylmyys levi\u00e4\u00e4 ja kieli alkaa jakaa ihmisi\u00e4 meihin ja muihin, jotka ovat huonompia ja v\u00e4hemm\u00e4n tarpeellisia.<\/p>\n\n
Arendtin analyysiss\u00e4 vaarallinen kehityskulku on, jos todellisuus korvautuu ideologisella johdonmukaisuudella ja sen uuskielell\u00e4: Julkinen tila, jossa asioista pit\u00e4isi kyet\u00e4 sopimaan yhteisen faktapohjan kautta, murenee. Luottamuksen h\u00e4vi\u00e4minen kansan ja hallituksen v\u00e4lilt\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja ty\u00f6nantajien v\u00e4lilt\u00e4, itsen ja tulevaisuuden v\u00e4lilt\u00e4 johtaa ihmiset vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n omiin nurkkiinsa. Atomisaatio altistaa ihmiset populistisille ehdotuksille, joissa tarjotaan yksinkertaisia selityksi\u00e4 monimutkaisiin ongelmiin. Yleisimpi\u00e4 selityksi\u00e4 on etsi\u00e4 syntipukkeja: maahanmuuttajista, v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, poliittisesta vastapuolesta. N\u00e4iden varaan voidaan helposti rakentaa viholliskuvia ja syyt\u00f6ksi\u00e4 ep\u00e4luotettavuudesta, ep\u00e4is\u00e4nmaallisuudesta, rikollisuudesta. Kaikkien n\u00e4iden kehityskulkujen toteutuessa demokratia on syv\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4 ja ovi on auki autoritaarisuudelle.<\/p>\n\n
Arendtille parlamentti oli paikka, jossa moni\u00e4\u00e4nisyydell\u00e4 ja puheella luodaan todellisuutta, jossa kyet\u00e4\u00e4n rakentamaan hyvi\u00e4 ratkaisuja, reagoimaan ja liikkumaan kohti parempaa. Voisi sanoa, ett\u00e4 kapasiteetin edellytykset synnytet\u00e4\u00e4n yhteistoiminnallisuudella, ja tulokset turvaavat j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetin. T\u00e4ysistuntojen puheiden analyysi antaa kansalaisten silmin katsottuna, eli sen perusteella, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, perusteita arvioida, ett\u00e4 yhteistoiminnallisuus ei ole hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa. Kansanedustajat ja puolueet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tietoisesti kielt\u00e4 eli toimivat vahvistaakseen koettuja eroja ja et\u00e4isyytt\u00e4 vastapuoleen. Eduskunnan t\u00e4ysistunnoissa vallitsee pyrkimyst\u00e4 affektiivisen polarisaation lis\u00e4\u00e4miseen ja asioiden k\u00e4rjist\u00e4miseen niiden k\u00e4sittelyn sijaan. T\u00e4m\u00e4 oletettavimmin heijastelee hallituksen ja opposition v\u00e4lisen politiikan tekemisen tilannetta ja someajan politikoinnin logiikkaa.<\/p>\n\n
Suomi on 2020-luvun loppupuolelle siirrytt\u00e4ess\u00e4 tilanteessa, jossa kapasiteettiin liittyv\u00e4t ongelmat saavat huolestumaan poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetist\u00e4. Riippumatta siit\u00e4, onko affektiivinen polarisaatio ja faktoja venytt\u00e4v\u00e4 retoriikka politikassa perusteltua tai ei, yhteiskunnan toiminnallisella tasolla siiden nojaaminen ei n\u00e4yt\u00e4 synnytt\u00e4neen hyv\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset, joita on tehty, eiv\u00e4t ole tuottaneet tarvittua tulosta. L\u00e4hiajan kehityssuunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taloudellisesti, alueellisesti, demografisesti ja palvelujen suhteen todenn\u00e4k\u00f6isemmin heikkenev\u00e4lt\u00e4 kuin vahvistuvalta. Jotta legitimiteetti s\u00e4ilyy, meill\u00e4 olisi kyett\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 parempiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Miten hyv\u00e4 eduskunnan kyky p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien m\u00e4\u00e4rittelyyn, ongelmien ratkomiseen ja uusien keinojen l\u00f6yt\u00e4miseen on?<\/p>\n\n
Jos poliittinen toiminta parlamentissa tai muissa luottamuselimiss\u00e4 ei ole riitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ankkuroitunut j\u00e4rkiper\u00e4iseen argumentaatioon vaan alkaa liukua performansseiksi ja manipulaatioksi ja kieli vaihtuu yhteiskuntaa rakentavasta voimasta vallank\u00e4yt\u00f6n ja poissulkemisen v\u00e4lineeksi. Silloin edes sopimusyhteiskunnan rakenteista on vaikeampaa pit\u00e4\u00e4 kiinni ja poliitikkojen sek\u00e4 kansalaisten keskin\u00e4inen luottamus korvautuu joko teknokraattisella pakolla tai populistisella teatterilla. Kapasiteetti hupenee, legitimiteetti h\u00e4vi\u00e4\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":254,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"pagelayer_contact_templates":[],"_pagelayer_content":"","footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-247","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vaesto-ja-aluemallit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":255,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247\/revisions\/255"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tasoresearch.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}