Taso Researchin paikkatietomestari Jaakko Madetoja mäppäsi kartalle kaksien viime eduskuntavaalien ja edellisten kuntavaalien yhdistettyjä tuloksia. Tuloksia voit tarkastella oheiselta kartalta.

Vasemmassa kartassa on äänestämättä jättäneiden esiintyvyys postinumerotasolla. Mitä punaisempaa, sitä korkeampi vaalit ohittavien määrä on.

Kartassa oikealla on kolmien viime vaalien muutos äänestämättä jättäneiden määrässä. Vihreä väri kertoisi siitä, että äänestämättömyys olisi ollut kasvussa, punainen sen vähenemistä – mutta pääosin valkoinen kartta osoittaa hyvin sen, että äänestysprosentti on varsin tiukasti alueille ankkuroitunutta.

Meitä kiinnostaa demokratiakehityksen näkökulmasta tarkastella pidemmälle sitä, mihin kaikkiin tekijöihin vaaleihin osallistuminen tai äänestämättä jättäminen kytkeytyy. Kuinka pitkälle taloudellinen tilanne ja alueellinen elinvoima esimerkiksi ovat kytköksissä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kun niitä tarkastellaan paikkatietomallien läpi? Alueet Suomessa ovat väestöllisesti ja toiminnallisesti eriytymässä, ellei vahvoja toisen suuntaisia muutoksia ilmaannu. Merkitseekö se, että äänestäminen ja äänestämättä jättäminen kulkee samaan suuntaan?

Eri ilmiöiden välisten yhteyksien tarkasteleminen asuinaluetasolla antaa paljon mahdollisuuksia erottelevan kuvan muodostamiseen. Esimerkiksi sen, miten puolueiden kannatuksen kehittyminen ja äänestysprosentti eri alueilla tosiasiassa, gallupien ulkopuolella kehittyy. Eduskuntavaaleihin on aikaa vielä puolisentoista vuotta ja siinäkin ajassa väestöllistä muutosta ehtii tapahtua: noin 90 000 äänestäjää vaihtuu uusiin. Paljon nuoria ja työikäisiä liikkuu kasvaviin kaupunkeihin ja niiden vaalipiireihin.